Valmistaudu iankaikkisuuteen

Teksti: Myrtle Grimm-Turunen. Käännös ja kuva: Eero Ketola

Filippiläiskirjeessä Paavali kirjoittaa: "Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut. 13Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, 14minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa. 15Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on. 16Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!" Filippiläiskirje 3: 12 – 16.

Me emme koskaan saa luopua rientämisessä kohti Taivasta. Tämä on meidän päämäärämme ja prioriteettimme.

Winston Churchill puhui 29.10.1941 Harrowin korkeakoulun oppilaille. Puhe on yksi hänen kuuluisimmista. Hän sanoi ainoastaan: "Älä koskaan luovuta!"

Tullessamme vanhemmaksi meidän tulee ajatella pysyvää kotiamme, jonka meidän Herramme valmistaa meille. Taivaassa saamme viettää iankaikkisuuden hänen kanssaan.

Taivas on ainutlaatuinen kotimme ja meidän tulee olla valmis tähän kotiin. Maailma ja kaikki mitä se sisältää katoaa ja rappeutuu. Mutta meidän iankaikkinen kotimme on valmistumassa. Saamme vastaanottaa sen kaikessa kauneudessa, kirkkaudessa ja kunniassa. Siellä on Isämme läsnäolo, siellä on Jeesus, meidän Suojelijamme, Lunastajamme ja Pelastajamme ja siellä on Pyhän Henki, oppaamme ja lohduttajamme.

Meidän täytyy pysyä lujina ja katsoa suoraan eteenpäin. Pietari neuvoo meitä toisessa kirjeessään (1 Pietari 5-7.) "Niin pyrkikää juuri sen tähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä, 6ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta, 7jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta. 8Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa."

Meidän ristimme ei ole raskas, jos vertaamme sitä tuskalliseen ja ahdistavaan ristiin johon Jeesus ristiinnaulittiin meidän tähtemme.

Ylistys Herralle, että Jumalan Poika, Jeesus oli kuuliainen ja hän teki mitä kukaan muu ei voi tehdä. Hän kuoli meidän puolestamme. Kuolema oli niin tuskallinen, että hän huusi Isälleen taivaassa: "Jumalani, Jumalani, miksi sinä hylkäsit minut". Mutta tämä oli vain lyhyt hetki. Jumala itki hänen Poikansa kärsimystä ja tuskaa. Mutta hän rakasti meitä niin paljon, että hän antoi ainokaisen Poikansa….. Ajattele…..Hänen ainoa Poikansa, niin että Pojan, Jeesuksen ylösnousemuksen kautta minä ja sinä voimme tuntea elämän, todellisen yltäkylläisen elämän, ja vastaanottaa kaikki sen ilon, rauhan, rakkauden ja täyteyden.