Vääriä jumalakuvia

Teksti: Rainer Friman. Kuva: Eero Ketola

Suhteellinen vai ehdoton kristillisyys?

Olen yllättänyt itseni monta kertaa miettiväni, onko kristillisyys enemmän suhteellista kuin ehdottomuutta. Yritänkö toteuttaa Jumalan tahtoa, vai riittääkö "sinne päin"- kristillisyys? Mikä lopulta on kristillisen elämän luonne?

" Sinne päin" – kristillisyys on ainakin vaivattomampaa; itse asiassa, se on ihan helppoa! Riittää kun täytän ulkonaisesti kristityn tuntomerkit: Käyn ainakin silloin tällöin kokouksissa, vältän karkeimmat synnit ja autan, jota kuta apua tarvitsevaa. Teen tällaisia tekoja jopa ihan mielelläni, koska niistä ei ole minulle suurempaa vaivaa. Kaupanpäällisiksi saan jopa kunnioitusta muilta kristityiltä.

Entä rukoileminen ja Raamatun lukeminen; kuuluvatko ne "sinne päin" – kristillisyyteen? Kyllä, mutta sopivina annoksina. Koska minulla ei ole sisäinen tarve elää sisältä ulospäin, en tarvitse rukoilemista ja Raamatun lukemista joka päivä. Sitä paitsi olen Raamatun sanoman suhteen valitseva, koska "sinne päin" – kristittynä näen maailmassa monta totuutta, jotka eivät kumoa toisiaan. Humaanina kristittynä arvostan kaikkien oikeutta olla totuutensa kanssa oikeassa.

Mutta sisäisen elämäni saadessa kipinän Jumalan maailmasta, asenteeni muuttuu. "Sinne päin " – kristillisyyteni tuntuu vastenmieliseltä, jopa mahdottomalta elämisen tavalta. Se ei enää anna minulle mitään, koska "totuudet" muuttuvat loputtomiksi nollasummapeleiksi.

Jotain tällaista 1600 – luvulla elänyt puritaanikristitty William Gurnall ehkä tarkoitti teoksessaan "Kristityn koko sota-asu" (KKJMK, 2013): "Kristitty, jolla ei ole totuutta, kaikki on totuutta." Gurnallin ajatus on vallankumouksellinen, ehdoton! Kristittynä se nimenomaan pakottaa minut ottamaan kantaa omiin ja toisten väittämiin totuuksiin.

Jeesus puhui paljon totuudesta. Hänelle totuus oli ehdottomuutta, tai vieläkin enemmän; Hän oli totuus! "Minä olen tie, totuus ja elämä." (JOH. 14:6) Jos tämä ei ole totta, se on julkeinta mitä kukaan voi sanoa. Jos tämä ei pidä paikkaansa, miljardeja ihmisiä on petetty!

Jeesus jatkaa puhumalla totuuden todistettavuudesta käytännössä: "Te tulette tuntemaan totuuden ja totuus on tekevä teidät vapaaksi." (JOH 8:32) Jos tämä on, miljardit ihmiset ovat kokeneet sen!

Jeesus edellytti seuraajiltaan ehdotonta kuuliaisuutta. Hän vastusti suhteellisuutta, joka vei hänet lopulta kuolemaan. Opetuslapsilleen hän sanoi käyvän samoin: "Silloin teidät annetaan vaivaan ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden." (Matt. 24:9) Suhteellisuuden kristittynä minun on melkein mahdotonta hyväksyä sitä.

Meille tämän ajan kristityille Jeesuksen ehdottomat mielipiteet ovat kovaa kuultavaa. "Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa." (Matt. 12:30) Jeesus vastusti uskonnollisuutta, mutta korosti persoonallista uskoa häneen ja Isään. Hänen lähimmillä opetuslapsillaankin tuotti ongelmia sisäistää hänen sanomansa ehdottomuus. Se oli kuitenkin ehto hänen seuraamiseensa. Jeesus ei halunnut ihailijoita, hän halusi rakastuneita, jotka olivat valmiit laittamaan koko elämänsä likoon.