Unelmoi pienesti
Teksti: Robert Becker. Kuva: Eero Ketola
Olet joskus ehkä kuullut sellaisen englanninkielisen sanonnan kuin "dream big", suomeksi suunnilleen "unelmoi isosti". Kenties joku tuttavasi on jakanut tuon kyseisen tekstin sosiaalisessa mediassa hienoon taustakuvaan upotettuna? Kenties joku menestynyt ihminen tai elämäntapavalmentaja on puhunut haastattelussa siitä, että meidän tulee uskaltaa unelmoida isosti ja asettaa tavoitteet korkealle, mikäli haluamme saavuttaa elämässämme jotain?
Eräällä Josh Wilson-nimisellä artistilla on kuitenkin kappale, jonka sanoma on aivan päinvastainen. Tämän kappaleen nimi onkin "Dream Small", "unelmoi pienesti". Olen suomentanut vapaamuotoisesti osan sanoituksista, ja ne kuuluvat näin:
Se on äiti, joka laulaa lauluja Herrasta
Se on isä, joka viettää aikaa perheensä kanssa, vaikka maailma sanoo ettei hänellä ole aikaa siihen
Se on pienen seurakunnan pastori
Joka on jo 40 vuotta osoittanut rakkautta rikotuille ja satutetuille
Se on sitä, kun vierailet naapurin yksinäisen leskirouvan luona
Tai kun tanssit perjantaina erityistarpeisen ystäväsi kanssa
Nämä pienet hetket muuttavat maailmaa
Joten unelmoi pienesti
Älä niele valhetta siitä, että sinun pitää saavuutta kaikki
Anna vain Jeesuksen käyttää sinua siellä missä olet
Päivä kerrallaan
Rakasta Jumalaa ja lähimmäistäsi kuten itseäsi
Etsi pieniä tapoja auttaa siellä missä voit
Maailma syöttää meille jatkuvasti valhetta siitä, että tärkeintä elämässä on saavuttaa mahdollisimman paljon. Pitää olla rahaa ja omaisuutta, näkyvyyttä, elämyksiä sekä vaikutusvaltaa. Mitä enempi, sen parempi. Ja tämä on tietenkin varsin luonnollinen tapa ajatella, mikäli kuvittelee että tämä lyhyt elämä maan päällä on kaikki mitä ihmisellä on.
Tosiasia kuitenkin on, että niin suuret kuin pienetkin joutuvat ennemmin tai myöhemmin Jumalan eteen tekemään tiliä elämästään. Silloin ei varakkuudella tai kuuluisuudella ole väliä, vaan sillä että onko saanut syntinsä anteeksi Kristuksen veressä, syntynyt uudestaan ylhäältä Jumalan lapseksi ja ollut kuuliainen Herralle. Tämä maanpäällinen elämä on lopulta vain matka ja valmistautuminen kohti lopullista päämääräämme, ruumiin ylösnousemusta ja iankaikkista elämää.
Kun luemme Herramme Jeesuksen Kristuksen opetuksia, huomaamme, että ne ovat vastakohta sille, mitä tämä maailma opettaa. Jeesus sanoo että "Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija." (Luuk. 22:26) ja että "monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä." (Mark. 10:31).
Ei ehkä sellaista, mitä kuuluisa elämäntapaguru opettaisi, eihän?
Valitettavasti mekin saatamme nielaista suuruudenhimon syötin, myös hengellisessä ympäristössä. Katselemme mielellämme erilaisia numeroita ja tilastoja. Haaveilemme isommista seurakuntasaleista. Toivomme, että juuri meistä tulisi seuraavia Billy Grahameita tai David Wilkersoneja.
Muistan, kun olimme muuttaneet Ennin kanssa aika vastikään tänne Saloon, ja osallistuimme yhteiskristilliseen toritapahtumaan. Olin innoissani päästessäni todistamaan torilla, ja kuvittelin jo mielessäni, että yleisössä seisoisi satoja, tai miksei mieluummin tuhansia ihmisiä, jotka kuulisivat todistukseni ja joista monia tulisi uskoon. No, todellisuus oli kuitenkin se, että tilaisuuden aikana satoi kaatamalla vettä, ja yleisö koostui lähinnä muutamasta kymmenestä sadetakkeihin käärityistä eri seurakuntien aktiivikävijöistä. Mutta tilaisuuden jälkeen tuli yksi ihminen luoksemme, joka pyysi rukousta. Rukoilimme yhdessä hänen kanssaan ja hänen puolestaan, ja se oli kaunis sekä merkityksellinen pieni hetki, jonka tulen aina muistamaan.
Joten unelmoidaan toki suuresti, nimittäin siitä, että pelastava ilosanoma ylösnousseesta Herrastamme Jeesuksesta Kristuksesta leviää ja koskettaa mahdollisimman monia ihmisiä. Mutta muistetaan samalla, että me olemme vain Jumalan palvelijoita, ja meidän tehtävänämme on palvella siellä, mihin meidät ollaan lähetetty. Jonkun palveluspaikka on seistä lavalla julistamassa evankeliumia kymmenille tuhansille ihmisille, jonkun tehtävä on toimia saman pienen seurakunnan pastorina 40 vuotta, ja rakastaa sekä paimentaa sitä pientä laumaa, joka hänelle on uskottu. Joku palvelee seurakunnan keittiössä sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen, joku toinen käy säännöllisesti juttelemassa naapurin vanhan ja yksinäisen leskirouvan kanssa. Kaikki tämä on arvokasta.
Jumalan silmissä pieni on suurta ja suuri on pientä. Ja mikäli joskus saavuttaisimmekin jotain suurta, painakaamme siihen sama leima, jonka Johan Sebastian Bach kirjoitti sävellystensä loppuun, nimittäin S.D.G. Soli Deo gloria. Kunnia yksin Jumalalle.
Ja Kuten Josh Wilsonin laulaa; Anna vain Jeesuksen käyttää sinua siellä missä olet!
Luutnantit Enni ja Robert becker palvelivat Salon pelastusarmeijan osastossa vuosina 2022 - 2024