Muuri valmistui III

Teksti: Eero Ketola. Kuva: Eero Ketola

Vanhassa testamentissa, Nehemian kirjassa kerrotaan Jerusalemin muurin rakentamisesta. Kaupunkilaiset oli viety pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan, nykyisen Irakin alueelle. Kaupungin muurit olivat raunioina. Nehemian johdolla pakkosiirtolaisuudesta tulleet israelilaiset alkoivat rakentamaan muuria. Muuria rakennettaessa tapahtui monenlaisia asioita. Rakentajia peloteltiin, pilkattiin ja syytettiin kapinasta. Vastustusta tuli kansan sisältä ja ulkopuolelta. Jerusalem oli puolustuskyvytön ilman muuria. Siksi kaupunki tarvitsi muuria. Kaupunki kaipasi yhtenäisen ja lujan muurin. Mikäli muuri olisi ollut vain pienen osan kaupungin ympärillä siitä ei olisi ollut apua. Kaupunki tarvitsi yhtenäinen ja vankan muurin. Ainoastaan yhtenäinen ja luja muuri kykeni auttamaan puolustajia. Muurin rakentamisessa jokaisen työpanos oli tärkeä ja korvaamaton. Jos joku jätti tehtävänsä ja lähti pois, se merkitsi aukkoa muurissa. Muurin aukkoon tarvittiin ihmistä. Muuria rakentaessa kukin vartioi oman talon kohdalla olevaa osuutta. Jerusalemin muurin rakentaminen kuvaa Uudessa testamentissa seurakunnan rakentamista. Efesolaiskirjeen neljännessä luvussa apostoli Paavali kirjoittaa: "Minä, joka olen Herran vuoksi vankina, kehotan teitä siis elämään saamanne kutsun arvoisesti, aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä. Auttakoon rakkaus teitä tulemaan toimeen keskenänne. Pyrkikään rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys. On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa". Meidät on kutsuttu evankeliumin kautta yhteyteen ja osaksi kokonaisuutta. Efesolaiskirjeen neljännen luvun jakeessa on kirjoitettu: "Mutta kukin meistä on saanut oman armolahjansa, sen, jonka Kristus on nähnyt hyväksi antaa". "Kukin meistä". Yhteys muodostuu aina yksilöistä. Yksilön voima on yhteys. Yhteyttä ei ole ilman yksilöä. Seurakunta kutsutaan yhteistyöhön ja elämään samassa sykkeessä muiden kanssa. Roomalaiskirjeen luvussa 15 jakeissa 15 ja 16: " Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa. Olkaa keskenänne yksimielisiä. Älkää pitäkö itseänne muita parempina, vaan asettukaa vähäosaisten rinnalle. Älkää olko omasta mielestänne viisaita". Yhteenkuuluvuus toteutuu arkisen elämän keskellä ja monenlaisten tunteiden keskellä. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa". Yhdessä ja yksimielisesti rakentaen "elämän muuri" valmistuu. Työtä tehdään yhdessä muiden kanssa.