Hiljainen hetki

Teksti: Eero ketola. Kuva: Aarni Nikulainen

Kaksi Jeesuksen opetuslasta, Pietari ja Johannes juoksevat sunnuntaiaamuna Jeesuksen kallioon hakatulle haudalle. Maria Magdaleena oli nähnyt, että kivi oli vieritetty pois haudan suulta. Maria juoksi Pietarin ja Johanneksen luo kertomaan tilanteesta.

Kaksi opetuslasta, entistä ammattikalastajaa juoksee haudalle. He juoksivat yhdessä, mutta Johannes oli nopeampi juoksija. Hän saapui ensiksi haudalle.

"Ja kun hän kurkisti sisään, näki hän käärinliinat siellä; kuitenkaan hän ei mennyt sisälle".

Pietari tuli perässä ja meni välittömästi sisälle hautaan. " Hän näki käärinliinat siellä ja hikiliinan, joka oli ollut hänen päässään ei pantuna yhteen käärinliinojen kanssa, vaan toiseen paikkaan erikseen kokoon käärittynä".

Johannes oli hetken yksin haudan ulkopuolella. Hiljainen hetki. Tyhjä hauta. Varhainen aamu.

Ihminen tarvitsee hetken aikaa pysähtyä, ajatella ja vastaanottaa Jumalan antama siunaus. Elämän todellista arvoaikaa on pysähtyminen. Arvokasta on kiireen siirtäminen edes hetkeksi sivuun.

Pysähtymisen jälkeen Johannes meni sisään hautaan ja "näki ja uskoi".

Usko ylösnousseeseen Herraan Jeesuksen on Raamatun ymmärtämisen ydinasioita. Jeesus on noussut kuolleista. Tämä päivä ja tulevaisuutemme on turvattu.

Johanneksen evankeliumi 20: 1 - 8