Hän löytää kadonneet
Teksti ja kuva: Eero Ketola
Luukkaan evankeliumissa, luvussa 14 kerrotaan kadonneesta lampaasta, kadonneesta rahasta ja kadonneesta pojasta. Kaikki kolme löytyivät.
Paimenella on sata lammasta. Yksi on kadonnut. Lampaat ruokailevat usein melko jyrkilläkin rinteillä ja ne saattavat eksyä tai pudota kallion halkeamaan, josta ne eivät itse pääse pois. Kadonnut lammas saa kaiken huomion. Paimen teki päätöksen: "Etsin ja löydän lampaani". Hän haluaa pelastaa lampaan. Hän ei ajattele taloudellista hyötyä tai kuuluisuutta. Hän rakastaa lammasta. Suhteessa yksi kadonnut lammas on vähän kokonaismäärään 100, vertaamalla. Paimen pitää tärkeänä, että hän löytää kadonneen lampaan. Hän etsii ja etsii kunnes löytää kadonneen lampaan. Hän nosti lampaan iloiten hartioilleen. Lammas oli väsynyt, ehkä loukannut jalkansa. Hän kantoi lampaan kotiin. Hän pyysi ystävänsä ja naapurinsa iloitsemaan.
Taivaassakin yhdyttiin iloon ja riemuun.
100 lampaan omistaja oli rikas. Jeesus jatkaa puhettaan ja kertoilee köyhästä naisesta, joka kadottaa hopearahan. Hopearahan arvo saattaa olla denaari, joka vastasi miehen päiväpalkkaa. Saattoi myös olla niin, että antiikin hopeadenaari vastasi yhden lampaan hintaa.
Raha saattoi kuulua pääkoristeeseen, jota naimisissa olevat naiset käyttivät. Tätä mieltä ovat useimmat Raamatun tutkijat. Ketjuun oli kiinnitetty 10 hopearahaa. Yksi oli irronnut ketjusta ja kadonnut. Jeesus sanoo, että nainen sytyttää lampun, lakaisee huolellisesti lattian ja etsii joka paikasta. Köyhän perheen lattia ei ollut tehty marmorista eikä laminaatista vaan lattia oli maalattia, liuskekivellä päällystetty maapohja tai maalattian päälle kasattuja, kuivia ruokoja. Pienten esineiden katoaminen oli varsin tavallista. Pääkoristeen ketju ei ollut edustava, siinä oli iso väli. Siitä oli kadonnut raha. Etsivä löytää. Nainen löysi rahansa. Hän kutsuu ystävättärensä ja naapurinsa ja sanoo: "Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin rahan, jonka olin kadottanut." Hän ei kertonut aikaisemmin, että oli kadottanut arvokkaan ja kallisarvoisen rahan. Kun hän löysi, niin hän meni heti ilmoittamaan asiasta ja naisten kutsu alkoi.
Jeesus anoi: "Jumalan enkelillä on ilo yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen".
Paimen kutsui ystävänsä ja naapurinsa iloitsemaan.
Nainen kutsui ystävättärensä ja naapurinsa.
Tämä kuvaa yhteisöllisyyttä ja sitä, että ihmiset jakoivat ilot ja surut keskenään.
Samaan iloon yhtyivät taivaan enkelit.
Evankeliumi on iloinen ja riemullinen asia.
Billy Graham puhui Helsingin Olympiastadionissa 25. – 30.8.1987. Kuulijoita oli yhteensä 183 000. Eniten kuulijoita oli sunnuntain päätöstilaisuudessa, 42 500 kuulijaa. Noin 9000 vastasi myönteisesti kutsuun ottaa Jeesus vastaa omaan elämään pelastajana.
Tulimme Lappajärveltä tilauslinja-autossa. Olimme lauantain ja sunnuntain tilaisuuksissa. Nukuimme yön Helsingissä. Muistan päätöstilaisuudesta, että istuin penkissä, joka oli aivan täynnä ihmisiä. Satoi. Takanani istuvalla rouvalla oli suuri sateenvarjo. Sen reuna oli kaulukseni kohdalla. Sade valui sateenvarjoa pitkin kauluksestani sisään. Tunnelma oli raikas ja viileä. Billy kutsui ihmisiä Jeesuksen luo. Suuria määriä ihmisiä lähti liikkeelle kohti lavaa. Pieni poika juoksi kohti puhujalavaa ja teki matkallaan muutaman kuperkeikan ja hymyili iloisena.
Joku saarnaaja lavalla murahti: "Katso nyt tuota poikaa". Vieressä istuva Kai Antturi sanoi: "Kyllä Jeesuksen luo voi tulla hymyillen ja kuperkeikkoja tehden".